Virkatut matot

Sain vihdoin ja viimein virkattua valmiiksi olohuoneen matot. Jouluksihan ne piti valmistua, mutta aika loppui kesken.

 

Tein kaksi suurta mattoa, jonka halkaisijat on 160 senttiä ja pienenpi on 120 senttiä. Ohjeen löysin netistä Lankava Oy sivuilta. Isompaan mattoon lisäsin yhden kuviokerran.                                   

 

Rahin olen saanut jo aikaisemmin valmiiksi. Ostin syksyllä Kauhavalla Lankavassa käydessäni vaahtomuovikartion, johon virkkasin mustan päällisen miniontelokuteesta. Kudetta olen hakenut Alajärveltä Paaposta.

Värittelyä

 

Olen ostanut värityskirjan jo joskus syksyllä ja unohtanut koko asian, mutta nyt minulla on aikaa vuosilomallani istua ja väritellä.

Tämä sateenvarjo erottuisi hyvin katukuvassa.

 Ensimmäisen kuvan sain tämän päivän aikana valmiiksi väritettyä. Kuvaa värittäessäni tajusin tulleeni vanhaksi, kun silmät alkoi väsymään ja en tahtonut nähdä tarkkaan. Jouduin hakemaan kaupasta itselleni lukulasit ja värittäminen sujui paljon helpommin!

En tiedä mitä seuraavaksi värittäisin. Olisiko se villasukkia?

Vai kenties maatuskoita?

Vai herkkuja?

Joulu tuli ja joulu meni?

Minullahan itselläni jatkuu joulu vanhan perinteen mukaisesti loppiaiseen saakka. Entäs teillä muilla?
En toki enää syö jouluruokia, mutta ainakin joulukoristeet on sinne loppiaiseen saakka. Joulukuusikin pysyy sisällä siihen saakka , jos ei aloita kauheaa neulasten varistamista.

Meillähän on tietysti aito metsästä haettu kuusi, vaikka joka jouluinen kädenvääntö käydäänkin asiasta. Minä olen sitä mieltä, että niin kauan kun metsässä kasvaa kuusia meillä pitää olla aito kuusi.

Kuusessa on vanhan aikaisesti aidot kynttilätkin ja on aina olleetkin, vaikka lapset on olleet pieniä ja tänäkin jouluna meillä oli viisi koiraa.

Joulukuusta koristaa äidin itse tekemät joulupallot ja virkatut enkelit.

Lisää joulukoristuksia

Aiemmin tekemäni kuuset sai nyt paikan jonka olin jo suunnitellut valmiiksi.

Kaikissa kuusissa on valot, mutta kuvatessa joudun sammuttaa kahdesta kun lasi heijastaa liikaa.

PartyLiten isoon lasiastiaan laitoin tekolunta, kuuset, Pentikin porot ja pieni mökki lumen sekaan ja joulukoristus on valmis.
Voisin tehdä paljonkin koristuksia, mutta loppuu kotoa paikat mihin laittaisin.

Leipälaatikko

Henriikan jakkarat sai kaverikseen tuunatun leipälaatikon. Leipälaatikon etukansi sai pintaansa jakkaroiden tuunauksesta jääneen dc-fixpalan ja takaosa vessan ovesta jääneen palan. Taas tuli todistettua, että mitään ei kannata heittää menemään, koska leipälaatikkokin oli jo vanha.

Vessan ovi kukkimaan

Meidän vessan ovi on saanut ajan saatossa vähän siipeensä. Olen jo pitkään miettinyt miten saisin oven näyttämään edes jotenkin inhimilliseltä ilman oven vaihtoa. Tänään päätin kaivaa esille Lidlistä ostamani sisustustarran ja laittaa sen vessan oveen.

Ovesta tuli siistimmän näköinen, mutta en tiedä kuinka pian kyllästyn katselemaan tuota kuvaa. 

PartyLite-kutsut

Meidän Henriikka ja Pauliina järjästivät itsenäisyyspäivän kunniaksi PartyLite-kutsut Seinäjoella, johon myös osallistuin.

Edessä olevassa lasiastiassa ei ole valkea, vaikka siltä näyttääkin.

Keväällä olen ajattellut myös pitää kotonani PartyLite- kutsut, joissa kaikki saa käyttää omaa mielikuvitustaan ja koristella PartyLite somisteita mieleisekseen. Minullahan on kaikenlaista pientä koristemateriaalia pienen askartelukaupan verran. Siis keväällä lisää asiaa PartyLitestä!

Lunta tulvillaan on raikas talvisää

Ulkona sataa märkää lunta ja ulos katsellessa ajattelin kokeilla askarrella myös sisälle lumisia kuusia. En kuitenkaan hakenut ulkoa kuusta ja lunta vaan tein kuuset styrox-kartioiden päälle.

Asettelin kartion päälle ensin kelmua, että lanka ei tarttuisi kiinni kartioon. Upotin "karvaista" lankaa liima-vesiseokseen ja kiersin sitä kartion ympärille useamman kierroksen. Liiman kannattaa antaa kuivua kunnolla, vähintään kymmenen tuntia. Liiman kuivuttua vedin kartion kelmuineen pois sisältä ja kuuset on valmiina.

Kuusien sisälle laitoin paristoilla toimivat led-valot.

Näen jo silmissäni mihin laitan nämä kuuseni jouluksi, mutta siitä kuvaa myöhemmin.

Jakkaroiden uusi elämä

Viikko sitten päätimme tyttäreni Henriikan kanssa uudistaa vanhat jakkarat.

Henriikka oli tilannut jostain dc-fixiä ja tietysti tähtikuviota! (Henriikan lempikuvio.)
Irroitimme jakkaroista jalat ja maalasimme valkoisella.

Jakkaroiden istuimet päällystimme dc-fixillä. Dc-fix taipuu helposti kun lämmittää sitä hiukan, vaikka hiustenkuivaajalla.

 Alapuoli ei nyt välttämättä ole niin kaunis, mutta joka jakkaraa katselee alhaalta on jo niin huonossa kunnossa että ei näe mitään.

Istuinosasta tuli suhteellisen sileä.

Jakkaroihin maalatut jalat takaisin kiinni ja niin on uudet jakkarat valmiit!

Lilli- työnjohtajanakin hyväksyi työn tuloksen! (Henriikan ja V-Pn kääpiöpinseri)

Joulua

Täällä on ollut hiljaista pitkän aikaa! Käsillä olen kyllä tehnyt monen näköistä, mutta jostain syystä en ole hirveästi kuvannut tekemisiäni ja siitä syystä tännekään ei ole tullut  mitään laitettua.

Tänään sai avata joulukalenteristakin jo toisen luukun! Minullakin on joulukalenteri pitkästä pitkästä aikaa, taisi olla edellinen lapsena. Ennen sanomalehden välissä tuli aina kuvakalenteri, jonka luukun sai avata sai vuorotellen. (Meitähän on kolme siskosta). Seuraava joulukalenterimuisto on äidin tekemästä kankaisesta kalenterista, jossa oli joka päivälle oma tasku johon oli laitettu jotain pientä kivaa. Omilla tyttärilläni oli samainen kalenteri monta vuotta käytössä.

Nyt olen parina päivänä askarrellut joulua.

Kokeilin tehdä styrox-renkaaseen kranssin joulupalloista ja valmiista tekeleestäni lähetin tyttärilleni kuvan. Henriikka oli heti valmis sijoittamaan kranssin kotiinsa. Katariina myös tahtoi samanmoisen itselleen, mutta sopivien joulupallojen löytyminen ei ollutkaan sitten helppoa. Pallojahan löytyisi monen moisia, mutta värit ei niin houkuttelevia. Eilen etsiskelin kaupoista sopivia ja kun en löytänyt päätin ostaa paketin jossa oli myös mustia palloja. Mustat pallot tuunasin sprayliimalla ja hileellä.

Eipä nuo mustat pallot paljoa erotu tuolta muiden joukosta.

Omaan oveeni laitoin paljon hillitymmän kranssin, tämä on jopa hiukan liiankin hillitty.

Näin jossain netin syövereissä seikkailessani, kun joku teki kuvan kaltaisia tähtiä. Pitihän minunkin (tietysti) kokeilla niiden tekemistä, vaikka en tiedä mihin nämä laittaisin.
Tähdet on tehty langasta ja vesi-liimaseoksesta. Leikkasin ensin paperista tähden malliksi. Mallin laitoin styrox-levyn päälle, nuppineula sakaran päähän ja sakaran "koloon". Malli pois ja vesi-liimaseoksessa liotettua lankaa kiedoin nuppineulojen ympäri. Liiman kuivuttua nuppineulat pois ja liimalla kovetetut tähdet oli valmiina. Jos joku tästä ohjeesta jotain ymmärtää ja aikoo kokeilla, niin voin kertoa että on melkoisen sotkuista puuhaa.

Seuraavaksi päätin laittaa kesällä Sastamalan kesälomareissulla keräämiini käpyihin vähän "jouluista lunta". Askarteluhuoneeni salaisista laatikoista löysin jotain tököttiä, jonka olin ostanut joskus jostakin. Sivelin tököttiä käpyihin ja lumeltahan se ihan näytti.

Kävyt päätin asettaa tarjottimelle, jossa ennestään oli pappani tekemiä savivateja. Vateihin kynttilät ja keittiön pöytänikin sai jouluisen ilmeen.

Katariinan kamarin huonekalut

Nyt olisi kamarin kaikki huonekalut hankittuna ja maalattuna. Tuolin olen löytänyt äitini kaappien kätköistä, lasiset rasiat ostin jostain Kauhajoen pikkukaupasta, hyllyt ja pöydän tein Biltemasta ostetuista sytyketikuista. Tapetiksi valikoin lukuisten paperilehtiöitteni joukosta yhden kuviopaperin.

On aika aloittaa sisustus!

Katariinan kamarissa

Roombox sai nimekseen Katariinan kamarissa, joka on vanha suomalainen laulu.

Pitäähän kamarissa edes yksi ikkuna olla, siis tein laatikkoon ikkuna-aukon johon laitoin valkoiseksi maalatun karmin. Ikkunakarmin olen hankkinut joskus jostain nukkekotikaupasta. Minutahan löytyy kaiken maailman tavaraa kaappieni kätköistä, olen tullut äitiini. Mieheni sanoi aikanaan, että jos jotain tavaraa ei löydy äitini kaapista, sitä tavaraa ei tarvitse.
Ikkuna-aukon tekoon tarvittiin monenmoista työkaluakin, joita myös löytyy kaappieni kätköistä.

Pitäähän kamarissa olla tietysti katto- ja jalkalistat (vaikka omasta kamaristani saatta puuttuakin listoja).

Roombox

Meidän Katariina oli nähnyt jossain kuvan roomboxista ja ehdotti minulle että tekisin jonkunlaisen koristamaan heidän kotinsa hyllyä tai seinää. Minuahan ei tuollaisessa asiassa tarvitse suuresti houkutella, vaikka en tiedä tarviiko minua oikein missään muussakaan asiassa suuresti houkutella.

Siis etsimään laatikkoa johon voisin aloittaa askarteluni. Kiersin ensin Alajärvellä, sen jälkeen Seinäjoella ja viime viikonloppuna tein löydön Keskiseltä. Minunhan pitää saada asia josta innostun heti eikä hetken päästä.

Ottaa vaan niin nuppiin, kun en tajunnut ostaa useampaa kerralla!

Siis aiheeseen eli käsillä tekemistä

Korttien tekeminen on niin hauskaa hommaa, että niitä on kertynyt jo laatikollinen. Jos joku haluaa ostaa kortteja, niin minun kamaristani niitä löytyy. On synttärikorttia, vauvakorttia, tuparikorttia ja vaikka mitä korttia.

Nyt on täynyt jarrutella tuota tekemistä, koska kortteja on siis omiksi tarpeiksi, mutta kohtahan saa aloittaa joulukorttien tekemisen.

Suodatinpussiruusujakin on tullut askarreltua jokunen ja päätin kiinnittää ne styroksikartioon.

Mattoja ja koreja olen virkkaillut jokusen. Useamman olen laittanut kuvaamatta jo kiertoon, mutta jokusesta kuvan otin tätä blogiani varten.

Oli aivan unohtaa, että olenhan toki testannut kaikkea kivaa koristetta, korttia ja muuta Pauliinan ja Anssin ensi kesän häihin, mutta niistä ei kuvia vielä tässä vaiheessa.

Mutta seuraavassa postauksessa mielihommaani eli nukkekoteja.

Kesä meni

Täällä on viime aikoina ollut hiljaista, vaikka en tokikaan käsillä tekemistä ole unohtanut!

Kesä meni surullisissa ja myös vastapainona iloisissa merkeissä. Surua toi isän sairastuminen keväällä ja 30.6 pois nukkuminen. Iloa sain paljonkin reissaamisesta: risteilemässä Tallinnassa, autoilemassa Sastamalassa, mökkeilemässä Kalajoella, juhlimassa Tuusulassa, rikkomassa auto Porvoossa ja löhöilemässä Sunny Beachilla. Toki olen ajellut paljon muuallakin, mutta tuossa taitaa olla tämän kesän reissut jos olen ollut pois kotoa vähintään yön yli. Jos jotain kiinnostaa enemmänkin nuo meidän reissut niin kannattaa lukea Henriikan matkablogia:  http://pienityttomaailmalla.blogspot.fi/

Ulkona kamarista

En minä sentään kaikkea vapaa-aikaani vietä kamarissa!

Eilen päätettiin Henriikan kanssa lähteä käymään Ähtärissä ja samalla etsiä jokunen geokätkö.
Kaikki kolme tytärtäni on jo jonkin aikaa harrastanut geokätköilyä, niin pitihän minunkin aloittaa moinen homma. Olen käynyt monellakin kätköllä tyttöjen kanssa, mutta nyt asensin omaankin puhelimeeni ohjelman. Innostuin asiasta niin paljon, että Henriikka alkoi väsymään ja pyytämään kotiin.


Ähtärissä muistin, että siellä olisi jonkinlainen nukkenäyttely ja tiesin jopa paikan missä näyttely on. Sain Henriikan suostuteltua mukaani katsomaan näyttelyä. Ajattelin että siellä olisi jokunen nukke ja nalle, mutta siellähän oli valtava määrä kaikenlaista lelua. Ihmettelin kuinka yksi ihminen on voinut kerätä sellaisen määrän tavaraa. Siis minullahan ei ole vielä paljoakaan nukkekoteja,nalleja ja muuta tavaraa, vaikka tyttäret ja isäntä muuta väittävätkin Minä olisin voinut viettää näyttelyssä, vaikka kokonaisen vuorokauden. Kannattaa käydä katsomassa näyttelyä, jos vähänkään kiinnostaa nuket ja nallet tai yleensäkään lelut. Näyttelyn nimi on Lelujen nostalgia. Tietenkään ei mukana sattunut olemaan kameraa, että olisin saanut otettua edes jokusen kuvan.

Taikakortti

Nettiä tutkiskeltuani vastaan tuli TAIKAKORTTI. Pitihän tietysti minunkin kokeilla millainen on taikakortti.

Aluksi kortti näyttää tälläiseltä.

Simsala bim! Yläreunassa olevasta violetista osasta vedettyä kortti muuttuu värilliseksi.

Minä kun olen sellainen ihminen jonka pitää saada asia äkkiä valmiiksi, tämä korttitekniikka ei ollut ehkä se minun juttu. Nyt tietysti joku miettii miten voin näpertää nukkekoteja, mutta niihin saa äkkiä tehtyä yhden pienen asian. Tokihan jokainen nukkekoti on ikuisuus projekti, ikinä yksikään koti ei ole lopullisesti valmis.

Hääjuttuja

Meidän Pauliina oli puhunut monta kertaa, että olisi kiva mennä sovittamaan hääpukuja. Henriikka asiasta kuultuaan päätti tilata siskolleen ajan Haavemaasta, jossa myydään ja vuokrataan pukuja.

Viikko sitten lauantaina Kangastuvan neljä naista (Katariina, Henriikka, Pauliina ja minä) sitten menimme ihastelemaan hääpukuja Seinäjoelle. Oli monenlaista ihanaa pukua, mutta sitten se eräs puku oli Pauliinan päällä aivan täydellinen. Asiaa ei sen jälkeen enää kauan mietitty vaan puku varattiin kesälle 2016. Anssi (sulhanen) oli vähän hämmästynyt kun minä annoin käteen hääpukuliikkeen kuitin ja sanoin: "Hääpäivän saat päättää, me on päätetty vuodenaika ja vuosi."

Eilen illalla päätin aikani kuluksi testata hääkutsujen tekoa.

Sitten vielä yksi aivan erilainen, jossa on jotain liikaa ja jotain liian vähän.

 Näistä yksikään ei tule olemaan Pauliinan ja Anssin hääkutsu, vaikka värit varmaankin on oikeat.

Nyt vaan miettimään ja kokeilemaan kaikkea häihin liittyvää askartelua. Onneksi on jo kokemusta yksien häiden järjästämisestä, en tarkoita omia häitäni vaan Henriikan ja Veli-Pekan kesältä 2013.

Jääkiekkoa ja suodatinpussi ruusuja

Viime viikolla illat meni pitkälti jääkiekkoa katsoessa ja minähän en osaa katsoa televisiota jos en  tee jotain käsilläni. Päätin siis kokeilla suodatinpusseista ruusun tekoa.

Leikkasin suodatipusseista ruusunlehtiä ja liimasin ne puisiin grillitikkuihin kuumaliimalla. Ruusut oli mielestäni hiukan oudon värisiä, päätin kastella ne astiassa johon laitoin vettä ja ruskeaa vesiväriä.

Suuren määrän näperrettyäni ruusuja muistin, että äidin askartelukaapissa on styroksipalloja. Äidin kaapissta olen löytänyt monen moista askartelutarviketta ja joskus katsonut myös noita palloja keksimättä niille kuitenkaan käyttöä. Siis äkkiä autoon ja hakemaan pallot tarpeeseen. (Olen luonteeltani hiukan kärsimätön, kun keksin jotain se on saatava heti.)

Liimailtuani ruusut ja nauhan kiinni palloon, sain lopputulokseksi tälläisen "ruusupallon". En vaan tiedä mihin tämänkin laitan, mutta kaikkea pitää kokeilla.

Kortteja

Jos olen tehnyt paljon villasukkia niin on noita korttejakin tullut tehtyä jokunen. Olen joka asiassa sellainen , kun innostun jostakin asiasta niin se menee aina hulluuteen asti.

Ensi vuonnahan ikäryhmäni täyttää pyöreitä vuosia, jos lähettäis mahdollisimman monelle onnittelukortin. Olen nytkin saanut aikaiseksi lähetettyä jokusen onnittelukortin.

Tykkään kokeilla aina uusia tekniikoita ja ideoita kortteihin. Aina ideat ei vaan toteudu niin kuin on suunnitellut. Alla oleviin kortteihin olen kokeillut erilaisia stansseja, leimoja, valmiita leikekuvia, origameja, kohokuviointia, kuvien värittämistä ja kaikkea mitä olen keksinyt. Kaikkia tekemiäni kortteja en toki viitsinyt kuvata, koska niitä on tehtynä pieni laatikollinen.

Nyt olen keksinyt seuraavan "typerän harrastuksen" eli värityskirjan värittäminen. En kuitenkaan onneksi ole läheskään ainoa, koska aikuisten värityskirjat on loppuneet monestakin kaupasta. (En siis väritä lasten värityskirjan palloja ja nalleja)