Vuosi 2016

On 2016 vuoden toiseksi viimeinen päivä,joten tämän vuoden voisi koota yhteen kirjoitukseen.

Tätä vuotta väritti suuret juhlat: Henriikan ja minun yhteiset 80-vuotisjuhlat alkukesästa, Pauliinan ja Anssin ihanat häät elokuussa ja voisin myös mainita suurien juhlien joukossa Siskon-päivät marraskuulta. Synttäreistä on jo tullut tehtyä oma kirjoitus tänne blogiin eli ei niistä sen enempää. Häistäkin on tullut mainittua useassakin kirjoituksessa eli ei niistäkään enenpää kuin alle ihana kuva hääparista.

 Siskon-päivästä en ole kirjoittanut muuta kuin pienen maininnan siinä vaiheessa, kun asia oli vasta suunnitteilla. Pidimme tyttärieni kanssa Siskon-päivänä (26.11) tempauksen tässä kotona, jossa myimme Sisko-äidin maalauksia ja piirustuksia, itseni tekemiä askarteluja, villasukkia ja virkkauksia, Katariinan tekemiä kortteja, Henriikka esitteli PartyLiteä sekä tyttäret saivat pitää kauan haaveissa olleen ravintolapäivän ja lisäksi oli vielä nukketalonäyttely jossa oli äidin ja minun näpertämiä nukketaloja ja niiden sisustuksia. 
Päivä oli erittäin onnistunut, suuri kiitos tempaukseen osallistuneille "vieraille"! Ensi vuonnakin pidämme Siskon-päivät, mutta ei vielä osaa sanoa minkälaiset.

Parissa paikallislehdessä oli juttua tempauksestamme

Kahvilan pöytä

Äidin piirustuksia

Matkustelemassa kävin jonkun kerran vuoden aikana ja niistä kannatta lukea tarkemmin Henriikan matkablogista: http://pienityttomaailmalla.blogspot.fi/. Toki olen tehnyt monta reissua, joista ei ole jäänyt minkäälaista todistusaineistoa muualle kuin autoni matkamittariin (noin 40 000 kilometriä vuodessa).

Askareteluja ja käsitöitä olen tietenkin tehnyt pitkin vuotta, minullahan on aina jokin näpertely käsissäni. Käteni vaan meinaavat sanoa yhteistyönsä irti meidän suhteesta, kun ovat välillä todella kipeät. Tälläkin hetkellä olen saikkua viettämässä  maatalouslomittajan työstäni ja en voi edes virkata enkä tehdä villasukkia, mutta olen onneksi pystynyt tekemään ensi joulua varten joulukortteja ja meinaan kokeilla saisinko näperrettyä nukkekotiin jotain uutta. (Äitihän aloitti aina joulun välipäivinä uusien joulukorttien teon.)

Osa tulevan joulun korteista

Työni ihanat kaverit

Olen minä tänäkin vuonna tehnyt ihan töitäkin, ollut vaan ja tehnyt paljon sellaista mitä ei tähän blogiin edes viitsisi mainita.
Kiitos kaikille menneestä vuodesta ja Onnea vuodelle 2017!

Joulukoristeet

Taas on tältäkin vuodelta joulu vietetty tai ainakin joulunpyhät, eikös joulu pääty vasta loppiaiseen ja toisten mielestä Nuutin päivään. 
Jouluksi on aina ihana kaivaa kaapin ylähyllyltä koristeet esiin ja suunnitella mihin minkäkin koristeen laittaisi. Tänä vuonna en ostanut juuri mitään uutta joulukoristetta, kun päätin tulla toimeen ihan vanhoilla. 
Ulkona ei oikein ole ollut jouluinen sää ennen kuin eilen aamuna ensimmäisen kerran ulos katsoessa näin ihanan valkoisen maiseman, mutta kait se joulupukki kuitenkin pääsi poroineen liikkeelle.

Ulkona autotallin seinää koristaa edesmenneen äitini tekemä kangastyö, johon laitoin vähän jouluvaloja tähtitaivaaksi. Kuvasta voisi ajatella työn olevan melkoisen pieni, mutta on kuitenkin parisen metriä leveä ja puolitoista metriä korkea.

PartyLiten somisteet oli tänäkin vuonna "pääroolissa" joulukoristeluissa, piti vaan mietiskellä että ei tule saman näköiset koritukset mitä oli edellisenä jouluna.

Piparkakkutalo on tämän vuoden hankinta PartyLiteltä

 Ihastuin tekemään paperitähtiä, joita kiinnitin toisiinsa. Yhden tähtirykelmän laitoin roikkumaan olohuoneen ikkunaan ja toisen eteisen katosta.

Virkkasin pitkin syksyä palloja, joista osan laitoin metallilyhdyn sisään ja sinne jouluvalot.

 Sisällekin seinälle laitoin yhden äidin tekemän kangastyön.

Joulukuusi tuotiin sisään aattoaamuna. Minullahan pitää tietysti olla aito kuusi, vaikka helpommalahan pääsisi kun hankkisi muovikuusen. Olen samaa mieltä kuin isänikin oli: "Niin kauan kun metässsä kasvaa puita niin tekokuusta ei tähän taloon tuu!" Minulla

on myös edelleen aidot kynttilätkin kuusessa ja niistä olen myös sitä mieltä, että sähkövaloihin en niitä vaihda niin kauan kuin aitoja kynttilöitä jostain löydän. Onneksi äiti on kerännyt kynttilöitä monta laatikollista kaappiinsa ja minäkin olen ollut samanlainen hamsteri.