maanantai 1. tammikuuta 2018

Vuosi 2017


Viime yönä vaihtui taas vuosi! Todellakin taas, olevinaan vuodet menevät nopeammin ja nopeammin. Päätin kirjoittaa edes yhteenvedon viime vuodesta.

 Töissä ei mitään uutta ja ihmeellistä. Vuoden aloitin sairastamalla, kyynärpääni ei tykännyt työn teosta eikä kyllä oikein mistään muustakaan. Olin jo leikkausjonossakin, mutta vihdoin kun aika leikkaukseen tuli oli kyynärpäään hermopinne antanut periksi. Kai sitä vaan on totuttava, että aina on joku paikka kipeänä.


Tälläisiäkin kuvia voi ottaa kauniina kesäpäivänä työmatkallaan





Varsinaista kesälomareissua en tehnyt mihinkään, vaikka reissussahan olen olevinaan aina. Mökilläkään ei tullut käytyä, kun jokusen kerran ja uimassa järvessä ei kertaakaan. Mökillä ei edes portaita laitettu järveen koko kesänä eikä venettä käännetty oikein päin.Koko kesä oli sateinen ja kylmä!

Askartelukamarissa vietetty aika meni pääasiassa kalenteria tai kalentereita tuunatessa. Kalenterituunaus on vienyt minut täysin mukanaan, vaikka vuoden alussa vielä väitin tyttärilleni että en aloita moista hullutusta. Vuodelle 2018 minulla on neljä kalenteria. Mitäkö noin monella kalenterilla tekee? Yhtä pidän päiväkirjana, yksi työkalenterina, yhteen merkitsen päivän tapahtumat tarroilla sekä kuvilla ja neljättä kalenteria pääasiassa  vaan tuunailen. Kalenterituunaukseen hurahtaneet kyllä varmaan ymmärtävät kalentereiden määrän, mutta ei ehkä muut.

Vuoden reissutkin liittyvät pääasiassa kalentereihin. Kalenteriaddikit Etelä-Pohjanmaan facebook ryhmä on järjästänyt lähes joka kuukausi miitin, joihin olen osallistunut joka kerta. Miitit on järjästetty Seinäjoella tai Lapualla. Miiteissä en ole kyllä kalenteria välttämättä edes avannut, mutta onko se aiana niin väläkään. Minulle taitaa olla tärkeämpää kohdata saman henkisiä ihmisiä ja seurustella, kalenteria voi tuunailla yksinkin.Aina toki miiteissä saa toisilta uusia ideoitakin. 



Hatanpään kartanon neito

Tampereella käytiin Henriikan ja Veli-Pekan kanssa pienellä kulttuurimatkalla, kierrettiin museokeskus Vapriikissa erilaisissa näyttelyissä, nukkekekkerit ja pelimuseo oli mielenkiintoisimmat. Hatanpään abroretumissa ehdittiin vesisateiden välissä käydä ihastelemassa erilaisia ruusuja ja muutenkin hienoa aluetta. Toki tällekin  "kulttuurimatkalle" mahtui kalentereita: Tigerissä  ja Se Hämeenpuiston vihkokaupassa käynti.




Vimpelin kierroksella kätköilyä
Jokusen geokätkönkin käväisin hakemassa kesän aikana.
Nurmossa kätköilemässä

Nukke kavereineen
Nallet on aina ihania

Lisää ihania nalleja

Disney-hahmoja
Yhdellä kätköilyreissulla "eksyttiin" Pauliinan kanssa Nostaligia lelut- näyttelyyn Ähtäriin.

Syyskuussa teimme tyttärieni Katariina ja Henriikan kanssa Tampereelle retken Planner Lovers Finland-miittiin. Tampere-talolle oli kokoontunut monta monituista tai omituista kalentereihin rakastunutta henkilöä (taisi kaikki mukana olleet olla naispuolisia). Yövyimme Nokialla kylpylä Edenissä, jossa nautimme kylpylän altaista ja hyvästä ruuasta.

Syksyllä myöhemmin taas Henriikan kanssa suuntasimme auton nokan kohti Tamperetta, tällä kertaa menimme kolmipäiväiseen Askartelupirtti-tapahtumaan. Menomatkalla pysähdyimme Ikaalisissa Nannnan paperi ja helmi-askartelukauppaan. Aivan ihana kauppa! Onneksi kauppa on sen verran kaukana, että sinne ei viitsi erikseen lähteä. Askartelupirtti järjästettiin Murikka-opistolla, jossa oli iso aulatila varattu askartelijoille pöytineen ja tuolineen. Anun putiikki, Kreatina ja Dekorette olivat varustautuneet monen moisella askartelutuotteella, joita sai halutessaan ostaa ja haluttinhan me! Tapahtumassa sai askarrella perjantai-illsata sunnuntai-iltapäivään vaikka taukoamatta, mutta kyllä  me ainakin käytiin välillä syömässä ja nukkumassa.

Lokakuussa oli Seinäjoen käsityömessut, joissa jaksoin kiertää jokaisena kolmena päivänä mitä messut kesti. Monta pientä pussukkaa kotiin tuotavaksi, mielenkiintoista näytöstä katsottavksi ja kipeät kintut hoidettavaksi! Ensi vuonna taas uusiksi!
Sanna Tervasmäki käsityömessujen lavalla esittelemässä kalenterituunausta


Tänä vuonna Siskon-päivä koostui enemmän "kulttuurista", kävimme Seinäjoella ravintolassa syömässä ja katsomassa uusimman Tuntematon sotilas-elokuvan. Mukana oli kaksi nuorinta vävyä (Veli-Pekka ja Anssi) ja kolme tytärtä (Katariina , Henriikka ja Pauliina). Mitähän sitä ensi vuonna keksisi Siskon-päiväksi?

En minä ole täysin unohtanut muitakaan käsitöitä ja askarteluja! Ainahan minulla on villasukan tekeleet vartailla ja jonkinlainen virkkuutyö meneillään, nukkekoteihinkin olen aina ohimennen näpertänyt jotain pientä ja tietyskin joulukortit askartelinntänäkin vuonna. Varmasti olen askarrellut ja näpertänyt muutakin!

Alkaneena vuonna 2018 on ainakin tulossa jotain uuttakin: ilmottaudutti Henriikan kanssa Lapuan kansalaisopiston Bujo-kurssille ja Seinäjoen kansalaisopiston antiikkinallekurssille ja vanhaakin tulossa eli Askartelupirttiin ilmottauduttiin keväälle.

Toivottavasti alkaneena vuonna jaksaisin olla aktiivisempi tämän blogini suhteen, jos ei muita kiinnosta tekemiseni niin olisi mukava ainakin itse kurkistaa joskus lukemassa mitä on tullut touhuttua. Kuviakin pitäisi muistaa otta enemmän, kun puhelimessa kerran on kamera ja puhelin on lähes aina mukana.